Kun tuli tieto, että Louis CK tulee Tukholmaan Globeniin, päätös lähdöstä oli sekunneissa tehty. Tällä hetkellä kukaan koomikko ei ole niin kovassa nousussa kuin CK. Jos saisin vapaasti valita koko maailmasta, ketä menisin katsomaan, menisin CK:ta. Odotukset olivat siis kohtuuttomalla tasolla.
Keikka alkoi hitaasti. Ei mitään lämppäreitä, ei mitään kummallisuuksia. Ensin Led Zeppelin soi salissa pitkään hiljaisella ja sitten vaan valot pois ja Louis lavalle. Kärkeen pari huomiota Tukholmasta ja sitten kiertueen materiaalin kimppuun.
Seurasi puolentoista tuntia hyvää. Sitä samaa se oli, mitä nuo aiemmatkin Louis’n myöhempien aikojen spesiaalit – eli tiukkaa tasaisen hyvää kamaa, jossa muutamia huippukohtia, kuten naapurifantasia, ajatelma kyynärpäistä sekä tisseistä ja varsinaisen setin lopettanut yksi parhaista CK-jutuista ikinä: ”Of course… but maybe….”
Of-course-but-maybessä Louis tekee sen, mitä usein on todella tyylikkäästi tehnyt; esittää ihan käsittämättömiä ja kauheita ajatuksia, ajaa itsensä nurkkaan, ja saa silti yleisön puolellensa. Ei se ole vaikeaa toivoa pahaa vaikkapa pähkinäallergikoille ja sotaveteraaneille, mutta on aivan käsittämättömän vaikeaa saada sen jälkeen yleisö puolelleen ja uskomaan, että kertoja ei ole huono ihminen. Paras netissä näkyvä esimerkki tästä on vuoden 2004 setti materiaalia, jonka Louis CK pohjusti YouTubessa sanoilla ”very fucked up jokes that I mostly never told again. Just a strange set I did in Eugene Mirman’s room in the East Village”.
Puitteet eivät olleet parhaat mahdolliset. Komiikka toimii paremmin pikkuisen ahtaassa ja intiimissä tilassa kuin isossa jäähallissa kymmentuhatpäisen yleisön edessä. Siitä huolimatta tuo setti oli ihan timanttia.
Huhtikuussa tulee ulos spesiaali, joka luultavasti pohjautuu pitkälti samaan materiaaliin kuin tämä keikka, joten sieltä nämä jutut pääsee lopulta tsekkaamaan. Siitä spesiaalista tulee kova.
Tämä oli hieno ilta. Minulle tämä ilta Globenissa oli isompi kuin se, mitä siellä vuonna 1995 tapahtui. (4-1! Den glider in!) Nyt se on nähty.
Henry Lehto 