Ennakkoluulot

Kun edellisessä kirjoituksessa puhuin vaikeiden aiheiden uhreista ja Gallagherista, niin pari päivää myöhemmin erinomainen Splitsider-komediablogi tarttuu samaan aiheeseen. Splitsider kirjoittaa rasistisen huumorin ja rasismista tehdyn huumorin erosta.

Top Gearissa tämä sananvaihto oli nostanut kohun:

Hammond: …Cars reflect national characteristics, don’t they, so German cars are very well built and ruthlessly efficient, Italian cars are a bit flamboyant and quick, a Mexican car’s just going to be lazy, feckless, flatulent, overweight… (laughter) leaning against a fence asleep, looking at a cactus, with a blanket with a hole in the middle as a coat.
May: It is interesting, isn’t it, because they can’t do food, the Mexicans, can they? Because it’s all like sick with cheese on it, I mean… (laughter)
Hammond: Refried sick!
May: Yeah, refried sick.
Hammond: I’m sorry, but just imagine waking up and remembering you’re Mexican: ’awww, no’. (laughter)
Clarkson: No, it’d be brilliant… because you could just go straight back to sleep again.

Vitsin punchline on ”meksikolaiset ovat laiskoja”, mikä ei ole järin oivaltavaa – tai sen paremmin hauskaa. Vitsin uhrina on meksikolaiset ja ytimenä se, että hih, meillä on tällainen ennakkoluulo, jota haluaisimme vahvistaa. Ei stereotyyppien käyttämisessä ole mitään vikaa. Stereotyyppien panemisessa uhriksi ja täysin lattaotsaisen vitsin kertomisessa on.

You know what’s lazy? Mexicans? No. Being a rich Brit and still doing that cheap joke.

Täytyy silti myöntää, että tirskuin kuin pikkutyttö, kun kuulin Lähi-idästä kotoisin olevan ystäväni pyytävän kaupan kassalta askia Camelia. ”Niinpä tietenkin.”

Louis CK:lla on hienoja pätkiä ennakkoluuloista ja stereotypioista. Tässä jälleen yksi ja tässä toinen, joka saattaisi pinnalta vaikuttaa rasistiselta, mutta on sisältään rasisminvastainen.